Joko saa avata?

Eeva Kolu

Kun täytin ehkä neljä tai viisi, sain naapureiltani synttärilahjaksi suklaajoulukalenterin. Se oli sellainen suklaakalenteri, joka nykykäsityksen mukaan oli ihan perinteinen, vaatimatonkin suklaakalenteri, mutta silloin en ollut koskaan edes ajatellut, että joulukalenterin luukusta voisi paljastua muutakin kuin piirretty kuva. Ja että jokaisen aamun jouluun saakka saisi aloittaa syömällä suklaata?! Lottovoitto.

Kalenteri teipattiin sänkyni viereen seinään. Maltoin kuuliaisesti odottaa joulukuun ensimmäiseen päivään… melkein. Yhtenä yönä avasin varovasti ensimmäisen luukun ja puraisin pikkipikkiriikkisen palan veturinmuotoisesta suklaasta. Laitoin suklaapalan takaisin ja asettelin luukun kiinni parhaani mukaan. Joulukuun ensimmäisenä esitin yllättynyttä, kun luukusta paljastui veturi.

Sittemmin en ole koskaan huijannut joulukalenterin luukuissa. Ennen kuin nyt, mutta olihan tätä juttua varten pakko avata pari luukkua…

Olen silläviisii jouluhullu, että seurailen joulutrendejä maailmalta – ruokia, koristeita ja kattauksia, sävymaailmoita, kukkia.. Jo muutaman vuoden aikuisille suunnatut joulukalenterit ovat olleet iso trendi muualla, etenkin kosmetiikkamaailmassa (ja vapaamman alkoholisääntelyn maissa).

Tänä vuonna villitys näyttää toden teolla saapuneen myös Suomeen. No sehän sopii! Vaikka olenkin kasvanut aikuiseksi, ei joulukalenterin luukun avaaminen ole muuttunut tippaakaan vähemmän jännittäväksi. Ja siinä missä lapsena sain nippanappa ruinattua vanhemmilta sen köpösimmän suklaakalenterin (en koskaan saanut Kinder-kalenteria, jota kieltämättä pidettiinkin naapurustossamme selvänä lellikersan tuntomerkkinä), aikuisena voin hankkia kalenterin, jonka luukuista tulee JUURI sitä mitä himoitsen! Käsirasvapurkkeja, teetä tai vaikka kaljaa! Mikään ei ole mahdotonta vuonna 2017!

Luukun avaaminen on ihana rituaali, joka tuo aina vähän taikaa aamuun. Alan jo marraskuun alussa kartoittaa tarjontaa ja miettiä, millaisen kalenterin hankin.

Kaupungilla pyöriessäni meinasi mennä pää pyörälle siitä, kuinka monta erilaista joulukalenteria kosmetiikkafaneille on tarjolla! Omansa olivat tehneet ainakin The Body Shop, Clinique, Kicks, Kiehl’s, Clarins, NYX ja Lumene (jonka kalenteri on muuten su-per-nätti). Purkkihulluna, joka rakastaa testailla erilaisia voiteita, tuoksuja ja meikkejä, ymmärrän täysin kysynnän tällaiselle hupsutukselle. Uusi purkkiylläri saa ainakin omat sukkani pyörimään jaloissa paljon suklaapalaa tehokkaammin. Saimme toimitukseenkin muutaman kosmetiikkakalenterin näytteiden joukossa, ja L’Occitanen kalenteri  (kuvassa yllä) oli lempparini – ulkonäöltään kuin perinteinen joulukortti, mutta täytettynä matkakokoisilla ylläreillä. Jos fänsyjen joulukalenterien määrä Helsingin kaupoissa oli jo vaikuttava, netissä surffaillessani meinasin pyörtyä. Löysin esimerkiksi tämän ihanan vaahtokarkkikalenterin, Mikkellerin kaljakalenterin, proseccokalenterin ja monta viini- ja ginikalenteria, jotka epäilemättä jäisivät kiinni tullissa. Briteille on tarjolla jopa absinttijoulukalenteri – tykkääkö joku absintista niin paljon?

Kosmetiikkakalentereissa olikin sitten tarjolla ihan kaikkea halvasta ökyyn. Jäin aivan hypnotisoituna tuijottamaan videota jossa Diptyquen kynttilät ja Byredon käsirasvat pomppivat lontoolaisen Liberty-tavaratalon kalenterin luukuista. Onneksi kalenteri oli jo loppuunmyyty tai olisin saattanut tehdä jotain tosi typerää. Ah, mutta onneksi on vielä Diptyquen (!!!) joulukalenteri, joka maksaa vaivaiset 350 euroa. Ostaisinko uuteen kotiin sohvan vai joulukalenterin?
Suklaallekin on vaihtoehtoja: taannoisilla Lakritsi- ja salmiakkifestivaaleilla bongasin useammankin lakukalenterin, joista  Lakrids By Johan Bülowin kalenteri vei kyllä kauneudessa voiton. Olen aina tykännyt myös siitä Halvan salmiakkikalenterista, mutta meidän marketista se oli tänä vuonna myyty loppuun jo marraskuun alussa. Muitakin kalenterihulluja on siis ollut hyvissä ajoin liikkeellä.

Nuo hienot design-joulukalenterit toimivat kalenterin lisäksi myös joulukoristeena ja tunnelman tuojana. Suurin osa niistä on nimittäin todella kauniita ja ISOJA. Tuollaisen kun läväyttää lipaston päälle niin hölmömmällekin selviää, että se on joulu kohta. Tänä vuonna aion fiilistellä tämän The English Tea Shopin teekalenterin kanssa (en löytänyt tälle linkkiä, mutta ainakin Ruohonjuuresta ja isoista tavarataloista saa). Siinä on esimerkiksi se mainio puoli, että englantilaisittan siinä on 25 luukkua. Ajattelin, että kenties aamujen sijaan avaankin luukkuni iltaisin? Keitän kupin teetä – mitä sieltä milloinkin paljastuu – ja istun nojatuoliin. Katson ikkunasta, näkyykö tonttuja. Odotan lumisadetta.

Kas niin, kalenterit ovat ehkä isompia ja hienompia kuin lapsuuden jouluissa, mutta taika on sama…

Enää 9 yötä ensimmäiseen luukkuun!

Teksti: Eeva Kolu
Kuvat: Eeva Kolu & valmistajat
Copyright © 2017 2017. All rights reserved.
Proudly powered by 2017. Theme 2017 made by FitWP.