Aloita vihdoin unelmiesi harrastus

Emmi-Liia Sjöholm

En harrastanut pienenä oikeastaan mitään. Kävin kerran taitoluistelussa, kaksi viikkoa baletissa, soitin pari biisiä pianolla, yhden haitarilla ja epämääräisiä ääniä trumpetilla. Kitaraan sormeni olivat liian kankeat. Mutta sorminäppäryyden puutteesta ei lopulta ollut kyse. Harrastukset jäivät kesken yleensä siksi, että jännitin.

Yläasteella haaveilin sekä laulutuntien että tanssiharrastuksen aloittamisesta. En kuitenkaan kehdannut mennä tunneille. Pelkäsin olevani huono, ja että minulle naurettaisiin. Jumppatunneilla haahuilin aikuisenakin vuosia takarivissä, katseilta suojassa. Siellä harha-askeleet ja muut mokailut eivät niin haitanneet.

Kunnes panin peloilleni stopin. Olin 25-vuotias, kun päätin vihdoin vuosien harkinta-ajan jälkeen marssia laulutunneille. Jännitti ihan sairaasti, mutta menin silti. Ja se oli ihanaa. 30 vuotta täytettyäni kohtasin toisen unelmaharrastukseni, kun aloitin aikuisbaletin ystäväni kanssa. Olen ihan hemmetin kankea, mutta kappas, ei tässä oopperan lavoille olla kurkottamassakaan. Ymmärsin, että aikuisena voi vihdoin ihan vain harrastaa asioita. Ei tarvitse olla edes hyvä – joskin se kannustaa eteenpäin. Kokeilin nykytanssiakin, joka tempaisi myös mukaansa. Lantioni ei taivu lattareihin, mutta näemmä löydän rytmin, kun on aika kaatua lattialle ja kieriä.

Vuosikausia harmittelin, ettei minulla ole ollut nuoruudessa harrastuksia, kunnes tajusin harrastaneeni paljonkin. Kaikkien harrastusten ei tarvitse olla ohjattuja tai maksullisia, eikä niiden tarvitse johtaa mihinkään. Olen harrastanut lapsena esimerkiksi animaatioiden tekemistä. Kuvasimme tätini videokameralla leluja parin sekunnin pätkissä. Näyttelin myös serkkujeni kanssa omissa lyhytelokuvissamme, vaikken näytelmäkerhoon uskaltautunutkaan.

Aikuisetkin harrastavat tietämättään monia asioita. Seuraavan kerran, kun pidät itseäsi laiskana, mieti mitä teet toistuvasti. Harrastukseksi voi mielestäni laskea esimerkiksi…

…asuntojen selaamisen Oikotiellä.
…viininmaistelun yksin kotisohvalla verkkareissa.
…kävelylenkit itselleen vieraissa kaupunginosissa.
…alusvaatteiden säntillisen viikkaamisen (jos saat siitä nautintoa).
…televisiosarjojen ja leffojen pisteyttämisen IMDb:ssä.

Nyt tammikuussa on alkanut taas paljon uusia kursseja, joihin voi vielä kiiruhtaa mukaan. Harvoin haittaa, jos on missannut pari ekaa kertaa. Miten olisi keramiikka- tai kokkikurssi, nyrkkeily tai italian alkeet? Jos et pääse kurssille, osta esimerkiksi uusi keittokirja ja opettele itsellesi vieraan kulttuurin parhaat reseptit. Kieliä voi harjoitella monien sovellusten avulla ja liikuntaa on helppo harrastaa kotonakin. (Joko tsekkasit Yogaia+Mandukan nettijoogasalin?)

Itse varasin juuri minulle ja lapselleni paikan taaperotanssista. Jospa saisin siirrettyä edes osan uudesta urheudestani eteenpäin. Koska tärkeintä on tehdä sitä, mistä nauttii miettimättä liikaa muiden mielipiteitä.

Teksti ja kuvat: Emmi-Liia Sjöholm
Copyright © 2018 2018. All rights reserved.
Proudly powered by 2018. Theme 2018 made by FitWP.