Kuin puu

  Marraskuussa 2018.

Marraskuussa 2018.

Suufirunoilija Rumin lauseista on ehkä Pinterest-aikana tullut kliseitä, mutta jos ne ovat kestäneet viimeset 700 vuotta, eivätköhän ne kestä senkin. Rumin viisaus on totuudellista ja totuus on ikuista.

Yksi suosikeistani, jota usein ainakin väitetään Rumin sanomaksi kuuluu (vapaasti suomennettuna):

Ole kuin puu

anna kuolleiden lehtien pudota.

Ajattelen sitä aina, kun käyn kampaajalla. (Eli siis noin kerran vuodessa.) Silloin kuollut aine kirjaimellisesti putoaa tästä rungosta, joka jää. Minun ei tarvitse nyt tässä jaaritella siitä, millaista symboliikkaa liittyy hiusten leikkaamiseen, tiedätte sen kyllä.

Eilen kyllästyin remontin piiskaamaan reuhkaani, joka tuntui vanhalta ja väsyneeltä. Tiesin, että on aika antaa viimeistenkin kuolleiden lehtien pudota. Varasin hetken mielijohteesta Timmasta ajan ensimmäiseen asiallisen oloiseen kampaamoon. Join kahvia sillä välin kun sakset sanoivat nips naps ja lehdet putoilivat.

Ei pidä vastustella lehtien putoamista, ei kerätä niitä talteen tai kanniskella mukanaan. Ei edes pelätä.

Juuret pysyvät samana ja runko taipuu tarpeen mukaan…

Kaksi jälkihuomautusta:

Jos olet kiinnostunut Rumista, suosittelien Elif Shafakin ihanaa romaania Forty Rules of Love (se on joskus ilmestynyt suomeksikin mutta painos on loppu), joka kertoo Rumista ja Shams-i-Tabrizista ja suufilaisuudesta ja rakkaudesta.

Ja jos sinulla on kihara tukka ja olet etsinyt Helsingistä kampaajaa joka osaa leikata sen, suosittelen käymään Miguelilla Kampin Dandyssa.

Kirjat, AjatuksiaEeva Kolu