Do the right thing

  Flu Festival, elokuu 2018.

Flu Festival, elokuu 2018.

Jos asiat olisivat menneet kuten suunnittelin, juuri nyt miettisin luultavasti mitkä korvikset laitan Flow-festareille. (Luultavasti mahdollisimman suuret.) 

Arvaatte jo varmaan mitä tulee seuraavaksi...

Pikku kesäflunssani osoittautuikin melkoiseksi pedoksi. Huhhuh!

Teoriassa olisin voinut uhmata päänsärkyä ja väsymystä ja lähteä katsomaan Lauryn Hilliä. Kyseessä on sentään Lauryn Hill. 

Ennen olisin varmaan tehnytkin niin. Mutta en enää: kun heräsin aamulla edelleen jyrän alle jääneenä ja huomasin, että ensimmäinen ajatukseni oli ilman muuta perua illan ohjelma, en oikeastaan ollut edes kovin harmissani.

Nimittäin välitön ajatukseni jäädä kotiin kertoi yhdestä isosta jutusta: olen oppinut kunnioittamaan kehoani. Ja ymmärtämään mitä milläkin hetkellä oikeasti tarvitsen, vieläpä toimimaan sen mukaan. Joskus se vaatii hieman nöyryyttä. Esimerkiksi tänään tämän taudin edessä.

(Aionkin viettää Flow'n sijaan yhden naisen Flu Festivalia: festariohjelmassa on sitruunateetä, hunajalla maustettuja pähkinöitä, kuuma kylpy ja äänikirjoja.) 

Ja vaikka harmittaa missata Lauryn, tuntuu hemmetin hyvältä tehdä itseään kohtaan oikein.

Sanoisin, että se on loppuelämäni kannalta merkittävästi makeampi asia kuin yksi keikka.

Kyllä, vaikka kyseessä on sentään Lauryn Hill.