Aivot ja kädet

 
  Ay Illuminaten valaisimet ovat suosikkejani. Tämän tilalla roikkui aiemmin Z2, jonka senkin löysin käytettynä. 

Ay Illuminaten valaisimet ovat suosikkejani. Tämän tilalla roikkui aiemmin Z2, jonka senkin löysin käytettynä. 

Bongasin vähän aikaa sitten Facebook-kirppikseltä Ay Illuminaten vanhan Z5-valaisimen rungon. Viikonloppuna pistimme äitini kanssa ateljeen pystyyn ja kunnostimme valaisimen takaisin arvoonsa.

Valaisin oli kokenut kovia, mikä lie sen tarina. Alunperin yksinkertaiseksi kuvittelemani projekti veikin koko päivän (Z5 on kooltaan valtava, mikä tuo omat haasteensa esimerkiksi kankaan laskeutumiselle). Mutta vanhojen huonekalujen kunnostaminen on älyttömän palkitsevaa. Urakan loputtua istuimme lampun alle ja skoolasimme laseilla kylmää valkkaria. Minulla oli uusi upea valaisin ja valaisimella uusi elämä. 

  Lamppuraasun korjattu ranka.   Kaikki alkuperäiset ruuvit olivat kadonneet ja yksi rimoista oli poikki. 

Lamppuraasun korjattu ranka. Kaikki alkuperäiset ruuvit olivat kadonneet ja yksi rimoista oli poikki. 

Olen viime aikoina alkanut muistaa, kuinka paljon pidän käsillä tekemisestä - ja että olen itse asiassa siinä aika hyvä. Äitini kasvoi Lapissa perheessä, jossa oli paljon lapsia mutta ei paljoa rahaa. Kaikki osattiin tehdä ja korjata itse. Siksi suvussamme on aina arvostettu itse tekemistä, ja minäkin osasin jo lapsena kutoa villasukat ja ommella housut. 

Jossain vaiheessa se kaikki jäi. Aloin ajatella, että en osaa enkä jaksa. Ei ole aikaa. On niin paljon muuta, mitä pitää tehdä.

Varmaan aika tavallinen tarina nykypäivänä. Elämme niin paljon pään sisällä. Ajatteluun perustuvan työn vastapainoksi pitäisi ehdottomasti käyttää kehoa ja käsiä, mutta sen sijaan vietämmekin vapaa-ajankin ruutuja tuijotellen, asioita loputtomasti analysoiden ja vatvoen, kuvia katsellen, tieto- ja uutistulvassa... yyhh, tuleepa uuvahtanut olo jo pelkästä ajatuksesta.

Kulttuurimme korostaa visuaalisuutta ja pitää muita aisteja vähän uhkaavina. Luonnolliset tuoksut kotona ja kehossa hinkataan kemikaaleilla piiloon, kahvilatyöntekijällä on muovihanskat kädessä, ikään kuin ne olisivat turvallisemmat kuin puhdas iho. 

Luulen, että pään ja silmien ylivalta on yksi iso syy sille, miksi näen niin paljon uupumusta ja outoja terveysongelmia. Luonnollisessa tilassa ihminen haluaa nimittäin käyttää sekä aivoja että kehoa. Ei vain nähdä vaan myös tuntea, maistaa ja haistaa. Uskon, että emme voi voida hyvin, jos nojaamme vain silmiin ja mieleen.

Sen tietää siitä, että kun tanssin, kellun järvivedessä tai otan käteeni saviklöntin, oksasakset tai siveltimen, tunnen jotain, mitä ennen tunsin harvoin.

Iloa...

 
Hyvinvointi, Ajatuksia, KotiEeva Kolu