Täydellisen lomakirjan anatomia

 

Kaupallinen yhteistyö: WSOY

moriarty (2 of 2).jpg

Olen tullut siihen tulokseen, että maailman vaikein kirjallisuuden laji taitaa olla kevyt ja viihdyttävä mutta fiksu romaani. Ainakin siitä päätellen, että joka kesä ja jokaisella lomamatkalla etsin aurinkotuoliin tai lentokoneeseen sellaisia luettavaksi, ja se on aina yhtä hankalaa.

Kesällä haluan keventää. En välttämättä lukea jatkosotaan sijoittuvia romaaneja joissa joku hoitaa kuolevaa lähisukulaistaan. (Tämä sulkeekin heti pois 80 % suomalaisesta kaunokirjallisuudesta.) Toisaalta en myöskään kestä aivotonta chick litiä, jossa ei ole mitään pintaa syvempää.

Täydellinen lomakirja:

… on viihdyttävä, muttei tyhmä - eikä pidä lukijaakaan tyhmänä.

… tarjoilee nautinnollista kerrontaa, ei kimuranttia kielellä briljeeraamista.

… herättää ajatuksia, mutta ei aiheuta akuuttia maailmantuskaa ja ahdistusta.

Ennen kaikkea kaipaan tarinoita. Sivuja, joiden väleihin voi uppoutua ja unohtua kokonaiseksi iltapäiväksi kun aurinkoiset tunnit lipuvat ohi.

moriarty (1 of 2).jpg

Olen lukenut australialaiselta Liane Moriartylta muutaman kirjan ja tykännyt kaikista. Moriarty tunnetaan parhaiten varmaankin Mustat valkeat valheet -kirjan kirjoittajana, jonka pohjalta tehtiin fantastinen TV-sarja Big Little Lies. (Sarjan toinen tuotantokausi alkoi muuten tällä viikolla!)

Moriarty on viihteellinen, mutta ei tyhmä. Lämminhenkinen ja hauska. Hän kirjoittaa yleensä aika osuvasti naisista ja naisten kokemuksista, olipa kyseessä sitten naisten välinen kilpailu, erilaisten roolien välillä tasapainoilu, ikääntyminen, avioero tai täydellisen äitiyden tavoittelu.

Moriartyn uusin, juuri suomeksi ilmestynyt Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista sijoittuu ajankohtaiseen miljööseen: hyvinvointiretriittiin. Yhdeksän toisilleen vierasta ihmistä saapuu syrjäiseen retriittikeskukseen kymmeneksi päiväksi. On ennen menestynyt rakkausromaanikirjailija, jonka kirjat eivät enää myy. Entinen jalkapallotähti, kylpylöihin koukussa oleva lakimies, lotossa voittanut nuoripari ja perhe, joka on menettänyt pojan. Kaikilla on erilainen tausta, mutta sama toive: elämän on muututtava.

Retriitin edetessä alkaa paljastua, että keskusta johtavalla karismaattisella venäläisnaisella on kenties hieman kyseenalaiset keinot houkutella asiakkaidensa henkinen kasvu esiin…

Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista on oikein hyvä kesäkirja, kevyt, nokkela ja paikoitellen oivaltavakin. Hieman jopa yllätyin siitä, kuinka Moriarty onnistui oikeasti antamaan ajattelemisen aihetta ja tuomaan henkilöhahmoista esiin puolia, jotka eivät olleet itsestäänselviä.

Suosittelen: mökille, riippukeinuun, junaan, altaan reunalle ja rantapyyhkeelle.

 
KirjatEeva Kolu