Posts in Ajatuksia
Helsinki, rakkaani

Olen syntynyt Helsingissä, mutta muutin tänne vasta viisi vuotta sitten. Meni kolme vuotta, että aloin ajatella olevani helsinkiläinen. Muistan tarkan hetkenkin - olin Suomenlinnassa ja joku apua tarvitseva turisti kysyi, olenko paikallinen. Sanoin, että olen, ja sillä hetkellä tajusin: hetkonen, tosiaan! Olen helsinkiläinen.

Mutta vasta viime vuoden aikana Helsingistä tuli koti. Se johtuu osittain siitä, että minulla on ensimmäistä kertaa elämässäni asunto, joka tuntuu jotenkin pysyvältä. Mutta luulen, että vielä enemmän se johtuu siitä, että olen vihdoin valmis siihen, että jossain on koti. Että on juuret. Että on jotain tukevaa jalkojen alla, jotain josta kurkottaa muihin suuntiin.

Read More
Ajatuksia, KotiEeva Koluhelsinki
Oltaisko ihmisiä

Pari viikkoa sitten jaoin Instagramissa kuvan, jossa makaan keskellä päivää sohvalla ja keräilen voimia siihen, että jaksan viikata pyykit. Arkeni on tällä hetkellä sellaista.

Mediassa uupumuksesta, sairauksista, masennuksesta tai vaikka ylivelkaantumisesta ja päihdeongelmista puhutaan yleensä menneessä aikamuodossa. “Olin masentunut, näin paranin.” “Sain burnoutin, mutta nyt elämäni on taas hyvää.” Kuvalla halusin sanoa: heipä hei! Sain burnoutin, en ole täysin toipunut siitä - ja saan silti näkyä ja olla olemassa juuri tällaisena.

Read More
Ajatuksia, HyvinvointiEeva Kolu
Slow burn

Matkalla lounaalle ohitin Eiranpuiston ruusut. Niiden terälehdet olivat kuihtuneet ruskeiksi jo aikaa sitten ja päällä uhmasi painovoimaa monen sentin kasa lunta.

Lumen alle hautautunut ruusu, ei lainkaan surullinen näky. Inspiroiva.

Mitäpä luulette, onko ruusu huolissaan siitä, tuleeko sen aika koskaan?

Read More
Uusia junia

Oli joulu, vaihtui vuosi. Naureskelin pari viikkoa sitten ystävälleni, että olen viimeiset viisi tai kuusi vuotta sanonut jokaikisenä uudenvuodenaattona huh huh, olipa melkoinen vuosi! Ensi vuosi voisi olla vähän tasaisempi.

Aloitin loppuvuodesta Kaisa Jaakkolan palautumista käsittelevän verkkovalmennuksen. Ennakkotehtävissä kehotettiin miettimään, mitä kuormittavia tapahtumia tai asioita elämässä on muutaman viime vuoden aikana ollut. Paperi oli puolillaan jo siinä vaiheessa, kun olin listannut vasta viimeisen vuoden. Alkoi huimata.

Read More
Valmis maailma

Kirjoitan tätä juttua ostarin baarissa, ainoassa johon mahduin sisään. Kello on hädintuskin neljä mutta kaikki paikat ovat täynnä ihmisiä, ystäviä jotka tervehtivät toisiaan halaten. Glögimukeja, latteja, kuohuviinilaseja.

Kaikki ovat päättäneet tavata vielä ennen joulua, luultavasti suoraan töistä, ehkä viimeisen työpäivän päätteeksi ennen lomaa. Tunnelma on helpottunut ja hilpeä.

Read More
AjatuksiaEeva Kolujoulu
Hengitellen

Olen käynyt tällä viikolla sekä hammaslääkärissä että verikokeissa - molemmat tilanteita, jotka olivat ennen melko hirveitä. (Kun ala-asteella minulle varattiin koulun hammaslääkäriin aika maitohampaiden poistamista varten, revin kotona hampaat itse irti ihan vain, jotta ei tarvitsisi mennä.)

Mutta enää en hermoile neuloja tai hammaslääkäreitä, koska tiedän että minulla on aina mukanani työkalu, jota en voi unohtaa kotiin.

Read More
Hyvinvointi, AjatuksiaEeva Kolu
Sweet honey

Last night as I was sleeping,
I dreamt—marvelous error!—
that I had a beehive
here inside my heart.
And the golden bees
were making white combs
and sweet honey
from my old failures

Read More
AjatuksiaEeva Kolu
Kuin puu

Suufirunoilija Rumin lauseista on ehkä Pinterest-aikana tullut kliseitä, mutta jos ne ovat kestäneet viimeset 700 vuotta, eivätköhän ne kestä senkin. Rumin viisaus on totuudellista ja totuus on ikuista.

Yksi suosikeistani, jota usein ainakin väitetään Rumin sanomaksi kuuluu (vapaasti suomennettuna):

Ole kuin puu

anna kuolleiden lehtien pudota.

Read More
Kirjat, AjatuksiaEeva Kolu
Mutta vai ja

Muutama päivä sitten eräs viisas ihminen laajensi tajuntaani yhdellä kysymyksellä: voisitko olla kiitollinen siitä, että remontoit unelmakämppääsi JA tympääntynyt kaaokseen?

Mikä ajatus! Ei mutta, vaan ja. Tajusin, että suhtaudun asioihin valtavan usein mutta-näkökulmalla.

Read More
Hyvinvointi, AjatuksiaEeva Kolu
Laatikoita

Olen löytänyt itseni uudenlaisesta tilanteesta tämän remontin keskellä: olen kykenemätön ajattelemaan. Siis mitään muuta kuin remonttia. Kun mieleeni pyrkii johonkin muuhun liittyvä ajatus, kovalevyni ei yksinkertaisesti pysty prosessoimaan sitä.

No, suurin osa ajatuksista saakin mennä. Nehän ovat pääasiassa mölyä ja tauhkaa. Mielen spämmiä.

Read More
AjatuksiaEeva Kolu
Et on ikävä

Kävelin kotiin ruokakaupasta. Kahvilan edessä istui nuori mies puhumassa kännykkään. Kuulin ohi kulkiessani vain lauseen:

"Ei vittu et ---"

(Tässä kohtaa pyörittelin vähän silmiäni - punavuorelaisten miesten tapa puhua...) 

Read More
AjatuksiaEeva Kolu
Uusikuu

Eilisaamun joogatunnilla ohjaajamme mainitsi, että illalla olisi uusikuu. (Katsoin äsken sääasemalta, että kyllä vain, kuu on tällä hetkellä 14 tuntia vanha.)

Puutarhurit tietävät, että uudenkuun jälkeen on aika istuttaa uutta. Edesmenneen pappani, maanviljelijän, sanoin: no ei kai se kukkaan alakuulla kylvä.


Read More
AjatuksiaEeva Kolu
Aivot ja kädet

Bongasin vähän aikaa sitten Facebook-kirppikseltä Ay Illuminaten vanhan Z5-valaisimen rungon. Viikonloppuna pistimme äitini kanssa ateljeen pystyyn ja kunnostimme valaisimen takaisin arvoonsa.

Valaisin oli kokenut kovia, mikä lie sen tarina.

Read More
Hyvinvointi, Ajatuksia, KotiEeva Kolu
Vakaa mutta kevyt

On siis  virallisesti kesän viimeinen päivä.

Pakkasin tänään hellemekot ja sandaalit odottamaan ensi vuotta. Vaihdan korikassin nahkalaukkuun.

Ajattelin, etten olisi vielä valmis luopumaan kaikkien aikojen kesästä, mutta olo on levollinen, ehkä vähän helpottunutkin.

Read More
AjatuksiaEeva Kolu
Practice

Pidän englannin kielen sanasta practice. Se voi nimittäin tarkoittaa sekä harjoitusta että käytäntöä. 

Mietin sitä aamulla, kun heräsin huonolla fiiliksellä, joka oli kantanut aamuun edellisillasta saakka. En tiennyt mikä vaivasi, mutta tiesin, että en halua käyttää toista päivää huonossa fiiliksessä vellomiseen. 

Read More