Eteerinen hurahdus

Maailma on kyllä silviisii ihmeellinen, että aina sitä vain löytyy jotain uutta, johon hurahtaa. Itselleni yhä useammin se näyttää olevan jotain ikivanhaa, joka tulee tavalla tai toisella luonnosta. Keramiikan, kukka-asetelmien ja juurileivonnan jatkeeksi harrastuslistalleni ovat nimittäin nyt liittyneet eteeriset öljyt. Tuoksut ovat minulle tärkeä osa sisustusta - eivät ehkä yhtä olennainen kuin sohva, mutta sanotaan että yhtä olennainen kuin viherkasvit. Niin pienellä asialla voi muuttaa huoneen tunnelmaa... ja itse asiassa myös omaa mielialaansa.

Olen pitkään halunnut testata eteeristen öljyjen höyryttämistä (edullisena!) vaihtoehtona tuoksukynttilöille, mutta eteeni ei ole osunut katseenkestävää tuoksulyhtyä. (Tällä hetkellä myös elektroniset tuoksudiffuuserit tuntuvat olevan aika muotia, mutta yritän minimoida kaikenlaisten vempaimien määrän kodissani.) Pari viikkoa sitten toin vihdoin Tampereen-tuliaisena kivan tuoksulyhdyn, joka löytyi Indiskasta.

tuoksulyhty-2-of-2.jpg

Sen myötä olen hurahtanut eteerisiin öljyihin tohinalla. Olen aina salaa halunnut olla parfymööri, mutta ehkä aromaterapia olisikin helpommin lähestyttävä tapa aloittaa tuoksu-connoisseurin ura? Valitsen tuoksun sen mukaan, millainen fiilis on - tai millainen haluaisin sen olevan. Aamulla asunnossani on viime aikoina tuoksunut sitruunaruoho. Kylpyhetkiin valitsen jotain rauhoittavaa (juuri nyt rakastan frankinsensiä enemmän kuin muita). Makkarissa palaa usein laventeli ja seetripuu. Eniten olen kuitenkin viime aikoina poltellut Woodlotin Cinder-nimistä eteeristä öljysekoitusta, joka tuoksuu samalta kuin glögin siemailu lampaantaljalla istuskellen tuntuu. Kodikkaalta, talviselta - no, hyggeltä. Joululta, mutta tyylikkäästi.

Cinderin tuoksu ja Sian joululevy ovat varmaan ne asiat, jotka myöhempinä vuosina tulevat aina palauttamaan minut joulukuuhun 2017.

Tuoksulyhtyä poltellessani olen muuten pannut merkille, että eteerisillä öljyillä todella on eroa. Toiset eivät meinaa tuoksua millään, toiset täyttävät huoneen jo parilla tipalla. Alan tässä hissukseen tehdä tuotevertailua, ja toivottavasti osaan pian raportoida, mitkä öljyt ovat laadultaan parhaat.

En vielä omista kovin laajaa valikoimaa öljyjä, mutta kartutan sitä hiljalleen. Jouluksi ostin tietysti pyhää savua ja mirhamia. 

Teksti ja kuvat: Eeva Kolu