Kuumalle hiekalle

Huomenna lähtee lento. Pakkaan matkalaukkuun bikineitä ja pieniä vaatteita. Ajattelen aurinkorasvan tuoksua ja kylmistä juomista hikoilevia laseja. Mietin miten kuljetan jättimäisen lierihatun pienissä käsimatkatavaroissani. Olen onnellisimmillani paljain jaloin, bikineissä ja jokin tuulessa liehuva huitula päällä. Silloin olen eniten suodattamaton, oikea minä. No filter. Pukeudun niin kotona ympäri vuoden - minulle kotivaatteet ja rantavaatteet ovat sama asia. (Okei, pahimmilla pakkasilla vedän kyllä leggingsit ja villamekon päälle.)

Pari asiaa, jotka olen oppinut rantastailista:

uikkarit3.jpg

Iso peba ei sittenkään näytä parhaalta isoissa bikineissä. Luulin tosi pitkään näin ja käytin jättimäisiä bokserimallisia alaosia, jotka saivat minut näyttämään vain suuremmalta. Pienet uikkarit ovat itse asiassa paljon imartelevammat, ja iso booty on muutenkin vain iloinen asia - mitäpä sitä siis peittelemään. Suosin reunoilta sidottavia alaosia, koska ne voi säätää juuri sopiviksi ilman ihoon porautuvia saumoja. Minä uskon että ihan jokainen kroppa voi näyttää hyvältä uikkareissa, mutta sopivan mallin löytäminen voi vähän kestää eikä se aina noudata naistenlehtien "paras uima-asu vartalotyypille xyz" -ohjeistusta. Paras uikkari on se, joka päällä on hyvä fiilis. Siksi bikiniasioissa tärkeintä ei ole se, mitä tapahtuu uikkarikaupassa, vaan se, että tekee sinnikkäästi töitä oppiakseen tykkäämään itsestään. Silloin kaikki on kivempaa ja helpompaa ja rantalomat (kuten kaikki muukin elämässä) nousevat niin sanotusti nextille levelille.Joka kesä ei tarvitse ostaa uusia bikineitä. Luulin tosi pitkään, että bikinit ovat niitä juttuja, joissa on ihan sama ottaako halvimman vaihtoehdon vai ne vähän kalliimmat - joten aiemmin olin valmis panostamaan niihin noin kympin. (Luulin samaa myös sukkahousuista, mutta onneksi tulin järkiini.) Vuosia sitten ostin alesta ensimmäiset laatubikinit ja näin valon! Siinä missä halpisbikinit haalistuvat väreiltään melkein heti, alkavat roikkua pepusta ja ovat usein sen verran huonosti leikattu, että niissä vilkkuu aina peppuvako, vanhat Seafollyni istuvat vielä neljänkin vuoden jälkeen täydellisesti eivätkä ole yhtään kulahtaneet. Myös Freya Swimwearin alaosani lähtee nyt neljättä kesää aurinkoon, eikä osoita väsymisen merkkejä. (Hot tip: Seafollyn bikineitä on usein Asoksella todella hyvässä alessa.)

mango.jpg

Tänä vuonna täydensin kokoelmaani ostamalla Yooxin alesta kauan himoitsemani Melissa Odabashin bandeau-yläosan, joka oli mega-alesta huolimatta sen verran kallis, että sen on paras olla mukanani matkoilla vielä kymmenen vuoden päästä. Omistan kolme yläosaa ja kaksi alaosaa, eikä mikään niistä mätsää yhteen. Jos ostaa valmiita settejä, joutuu yleensä tekemään kompromissin jossainIso napittamaton kauluspaita + uikkarit = instant ranta-chic. Kuva: Mango kesä 2018

uikkarit1.jpg

RAKASTAN kaftaaneja. Se on vielä tärkeämpi kuin uikkari. Mikä muu vaatekappale on samaan aikaan maailman mukavin mutta henkii silti silkkaa glamouria? Kaftaanin virkaa voi toimittaa myös löysä mekko, tai napittamatta jätetty yli-iso kauluspaita, joka näyttää bikinien tai kokouikkarin kanssa tosi freesiltä. (Budjettivinkki: tähän tarkoitukseen täydellisiä paitoja löytää kirpparilta miestenvaateosastolta!) Panostin viime vuonna Zimmermanin täydelliseen valkoiseen rantamekkoon, ja se kannatti. Aina kun vedän sen päälle, tapahtuu salamaonnellistuminen.Tärkeintä rantavaatteessa on materiaali - ketjuliikkeiden (ja kalliimpienkien uikkarimerkkien!) polyesterkaftaanit näyttävät houkuttelevilta kaupassa, mutta eivät paljoa naurata kun poolilla sellainen on liimautunut kiinni selkään ja hikisiin kankkuihin. Vastusta kiusausta ja pitäydy hengittävissä luonnonmateriaaleissa.

Jaksan (ja haluan) olla auringossa koko päivän, kunhan saatavilla on vettä ja päässä hattu ja isot aurinkolasit. Pitkään palvellut panamahattuni meni viime kesänä rikki, mutta löysin monta sovitettuani tosi hyvän lierihatun & Other Storiesista. Lierihattu pitää ehdottomasti sovittaa - joissain hatuissa lieri on huonosti muotoiltu ja lörpsähtää hankalasti naaman eteen, kun hatun pistää päähän. Liian pieni näyttää kamalalta, liian suuressa tulee niska kipeäksi kun pitää koko ajan kurkkia lierin alta. Kun sen oikean löytää, ei kannata hukata.

Rantajutut on siis pakattu. Seuraavaksi edessä pakkaamisen paras osa: mitä kirjoja ottaa lomalle mukaan? Ah!

Teksti: Eeva Kolu Kuvat: Eeva Kolu & Mango