Elämä on raksa

Jenna Kämäräinen

Kotiini tehdään valtavaa remonttia. Keittiö ja kylppäri vaihtavat paikkaa. Vanha lankkulattia raavitaan esiin. Pari parvea puretaan. Kaikki pinnat hiotaan ja maalataan.

Kun kävin pitkästä aikaa raksalla, sain paniikkikohtauksen. Jokainen neliömetri oli täynnä tavaraa. Kokoamaton keittiö tuolla. Vanha vessanpönttö täällä. Haukoin henkeä. Luhistuin lattialle. Aloin itkeä. Soitin äidille.

Viikon päästä siitä muutin keskelle raksaa asumaan.

Asuimme remontin ajan vuokrakämpässä, mutta olimme irtisanoneet sen vähän liian aikaisin. Remonttimme myöhästyi niin kuin remonteilla on tapana. Siksi roudasimme koko maallisen omaisuutemme keskeneräiseen olkkariin. Kaiken kaman keskelle kannettiin sänky. Siinä minä olen levännyt nyt jo pari viikkoa. Ilman verhoja. Ilman keittiötä. Ilman tärkeitä tavaroitani, jotka ovat kadonneet muuttolaatikoiden mereen.

Onneksi jo päivän päästä muutostamme tapahtui IHME. Näin ja tunsin kyllä edelleen raksapölyn ja kaiken keskeneräisen. Mutta yhtäkkiä se ei enää häirinnyt minua. Päinvastoin, kaikki se keskeneräinen tuntui lupaavana jännityksenä vatsanpohjassa.

Aloin tuntea, miten kaikki on liikkeessä ja kehittyy koko ajan. Näin keskeneräisessä kaaoksessa itseni. Tänään minä ja kotini saatamme olla lääväisiä, mutta jo huomenna raikkaita ja kiiltäviä. Juuri nyt olemme harmaita, mutta pian ehkäpä vitivalkoisia. Tai vaaleanpunaisia. Kukaan ei tiedä, mitä meistä vielä tulee. Mutta epäilemättä jotain upeaa.

Pari viikkoa sitten soitin ystävälleni ja uikutin, etten selviä tästä remontista. Tänään soitin hänelle ja sanoin, että toivon salaa, ettei remontti valmistu koskaan.

Minä en ole vielä valmis. Haluan pysyä liikkeessä.

Uudessa tilassa on helppo keksiä itsensä uudelleen. Sitä täyttää jääkaappinsa (joka vihdoin saapui, halleluja!) uusilla ruuilla ja iltansa uusilla aktiviteeteilla. Laittaa aamulla hiuksensa erilaiselle kampaukselle ja valitsee radiosta vieraan kanavan. Suunnittelee suuria ja iloitsee pienistä.

Kun lattia on hiottu ja keittiö kasattu, toivon että mieleni on yhä remontissa. Että muistan, kuinka kesken elämä aina on, lupaavasti rempallaan.

 

Tällä viikolla Uudessa Muusassa ollaan kotona. Etsimme ylelliset kotitossut ja sovimme perheriidat. Sen jälkeen käymme läpi kosmetiikkakaappimme ja luomme kylppäriimme hotellitunnelmaa.

Teksti ja kuva: Jenna Kämäräinen
Copyright © 2017 2017. All rights reserved.
Proudly powered by 2017. Theme 2017 made by FitWP.