Ja elämä on helppoo

Eeva Kolu

Teoriassa uskon siihen, että elämä on perusolemukseltaan yksinkertaista ja helppoa. Valitse joka tilanteessa rakkaus, that’s it. Vasta pelko ja epävarmuus tekevät asioista vaikeita.

Vaan: niin kauan kuin olen ihminen, olen jumissa tämän ihmisimielen kanssa, joka tykkää mutkistaa asioita. Nähdä uhkia siellä, missä niitä ei ole, miettiä liikaa, pohtia valintatilanteessa kaikkia mahdollisia skenaarioita.

Siksi olen tavallaan luovuttanut sen ajatuksen suhteen, että elämä tulisi koskaan olemaan helppoa. Helpompaa se on, koko ajan, kun tulen tietoiseksi siitä, miten voin itse olla mutkistamatta sitä.

Siksipä olen nykyään tarkkana. Jos voin valita helpon vaihtoehdon menettämättä mitään kovin merkityksellistä, valitsen. Elämä heittää eteen nimittäin ihan tarpeeksi niitä tilanteita, joissa en voi.

Esimerkiksi nykyään ostan pavut ja linssit valmiiksi liotettuina tölkeissä. En tajua miksi kiusasin vuosikaudet itseäni sillä liotus- ja keittelyrumballa.

Työasioissa pysähdyn usein kysymään: “Kuulostaako tää nyt vähän turhan hankalalta?” ja sen jälkeen punnitsen, mikä on hankalasta asiasta saatava hyöty. 90 % tapauksissa hyöty on liian pieni, joten keksin jotain muuta.

Pidän vaatekaapissa muutamaa luottounivormua, jotka voin vetää ylle sekuntiakaan miettimättä. (Omani ovat musta nahkahame ja harmaa neule, mustat löysät housut ja villapoolo.)

Möin mutteripannun kirppiksellä, koska aloin inhota kaikkialle leviäviä kahvinpuruja. Ostan valmiiksi siivutettua goudaa, vaikka kulinaristiystäväni kauhistelevat. Juon pussiteetä, koska teessä minulle on oikeastaan tärkeintä se, että se on lämmintä.

Toisinaan vaan kannattaa maksaa taksista. Tai tilata ruokaa kotiinkuljetuksella. Tai ostaa pakastepizza. Tai palkata siivooja.

Syleilen elämää helpottavia mobiilisovelluksia. Esimerkiksi Mobile Pay poistaa elämästä valtavan määrän säätöä, Woltilla voin tilata kotiovelle mitä vain mieli halajaa syödä ja Uber pelastaa, kun kotikaupunginosani joukkoliikenne on jälleen kerran jumissa. Helsingin joukkoliikenteestä puheenollen, en suostuisi elämään päivääkään ilman Reitti GPS:ää.

Tämän olen oppinut kantapään kautta uudestaan ja uudestaan: jos joku tyyppi on hankala heti alkuun, asiointi hänen kanssaan ei todennäköisesti tule muuttumaan ainakaan helpommaksi. Tätä vaistoa seuraan, kun etsin yhteistyökumppaneita työjutuille tai teen kauppoja Facebook-kirppiksillä.

En enää tee juhlista ja illanistujaisista spektaakkelia. Ihan sama, onko siellä itse alusta asti tehty neljän ruokalajin illallinen vai pussi sipsejä, ihmiset tulevat paikalle, jos haluavat viettää aikaansa minun kanssani.

Pakastimessani on aina valmiiksi siivutettua paahtoleipää. Jos kaapista löytyy maapähkinävoita, juustoa tai avokadoa, kas – ateria on valmis.

Olen opetellut luottamaan siihen, että minun tielleni tarkoitetut asiat tapahtuvat, kun on niiden aika. Säästän siis itseltäni valtaisan määrän energiaa, joka ennen kului asioiden pakottamiseen ja jatkuvaan järkkäilyyn. (Ja arvatkaapa, mistä sen yleensä tunnistaa, että aika jollekin muutokselle, ihmissuhteelle tai vaikka matkalle on oikea? No, asiat sujuvat… helposti.)

Tällä viikolla mietimme Uudessa Muusassa helppoa elämää. Esittelemme vaatehuollon mullistavan keksinnön, naaraamme ruokakaupasta oikeasti hyvänmakuiset valmisruoat ja kysymme, pitääkö parisuhteen tosiaan aina olla hankalaa.

Tervetuloa, uusi helpompi viikko!

Teksti: Eeva Kolu

 

 

 

Copyright © 2017 2017. All rights reserved.
Proudly powered by 2017. Theme 2017 made by FitWP.