Uuden Muusan take away -tyylit

Jenna Kämäräinen

Kaupallinen yhteistyö, Paulig ja Asennemedia

Teoriassa aikaa on enemmän kuin riittävästi. Joten sitä päättää ottaa kerrankin rennosti, jäädä vielä sänkyyn, selata antaumuksella läpi kaikki sosiaalisen median kanavat. Puolen tunnin päästä hinaa itsensä ylös. Tajuaa käyttäneensä dödön loppuun eilisaamuna. Löytää kaikki olennaiset vaatteet likaisina pyykkikorista. Vastaa pankista tulevaan puheluun, vaikka tietää, ettei juuri nyt pitäisi.

Ja siinä sitä sitten ollaan: sovittuun tapaamiseen on puoli tuntia, mutta päällä on vasta alkkarit.

Tilanne ei ahdista minua, sillä nopeat aamut ovat bravuurini elämässä. Voisin jopa väittää, että olen omimmillani silloin, kun aamutoimiin on aikaa korkeintaan vartti.

Eevan nopean aamun asu: leveät lahkeet, luottopaita ja tennarit, bagel ja take away -kahvit.

Näin se etenee: Aivan aluksi säntään kahvinkeittimelle. Laitan kolme kupillista valumaan. Sitten valtaan kylppärin. Hieron puhdistusvaahtoa sekä naamaan että kainaloihin. Pesen, pyyhin kuiviksi ja levitän lärviin seerumia ja kainaloihin dödöä, mieheni stickiä, jos omani on päässyt loppumaan. Suihkin hiuksiin kuivasampoota ja vedän ne ponnarille.

Seuraavaksi valitsen hajuveden. Sitä ei voi jättää väliin edes kiireisinä aamuina – ei varsinkaan kiireisinä aamuina. Sillä silloin kun ei ehdi meikata, on tärkeää haista hyvältä. Tasokas tuoksu viestii, että juuuu, ihan tarkoituksella kasvoni ovat tänään paljaat ja tukkani vähän sinne päin.

Kylppärin jälkeen kiidän vaatekaapille. Valitsen mustista asuistani sen, joka ei ole pesussa. Heitän päälle pomotakin ja puhtaimmat lenkkarit. Lopuksi kävelen tyynen rauhallisesti kahvinkeittimelle. Kaadan kahvin termariin ja olen valmis.

Kiireisenä aamuna tarkistan eteisessä, että kotiavainten lisäksi mukana on tasan kaksi asiaa: läppäri ja termari.

Justiinsa nyt termarissani lepää Pauligin keskipaahtoista Café New Yorkia. Sitä juodessani tunnen painavani vähintään samalla sykkeellä kuin suurkaupunkilaiset, bensaa suonissain. Tiedän, että jos haluaisin larpata tyylipuhtaasti newyorkilaisia aamuja, minun kannattaisi tehdä niin kuin Eeva: kiitää kiskalle ja tempaista sieltä mukaan take away -kahvi tai kaksi.

Mutta siinä on kaksi ongelmaa: Ensinnäkään en osaa juoda pahvimukista polttamatta kieltäni tai sotkematta asuani kahviin. Toiseksi en ole vielä kertaakaan onnistunut salakuljettamaan kahvia bussikuskin valvovan silmän ohi.

Eeva on siinä lajissa Suomen mestari. Kolun “HYVÄÄ HUOMENTA!” kajahtaa niin kirkkaana, että kuski ei hämmennyksissään näe take away -mukia, pikemminkin kääntää katseensa pois. Katson kohtausta vierestä joka kerta aivan yhtä vaikuttuneena ja nostan termarini kunnioittavaan skoolaukseen, kun bussi nytkähtää liikkeelle.

Tästä alkaa Uuden Muusan kahviviikko. Käymme Pauligin matkassa kahvilla ympäri maailmaa, teemme täydellisen café au lait -kupillisen ja laitamme juuri oikeat biisit soimaan aamukahvien taustalle.

Pauligin Kaupunkikahvit saavat inspiraationsa kahvikulttuureista ympäri maailman. Anna maun viedä mukanaan ja palaa lempikaupunkiisi yhdellä kupillisella. Café New York vie ajatukset suurkaupunkiin, joka ei koskaan nuku. Keskipaahtoinen kahvi tuo mieleen pitkälle iltapäivään venyneet brunssit ja kiireen keskellä nautitut take away -kupposet.

Tutustu Kaupunkikahvien tarinaan, katso parhaat vinkit ja osallistu kisaan, jossa on pääpalkintona matka Havannaan!

Teksti ja tyylit: Jenna Kämäräinen
Kuvat: Eeva Kolu ja Paulig
Copyright © 2017 2017. All rights reserved.
Proudly powered by 2017. Theme 2017 made by FitWP.